Me kaikki olemme jostain kotoisin – minä Kotkasta Suomenlahden rannalta. Aika pitkään asuin synnyin-kaupungissani, mutta sitten veri veti maailmalle ystävieni perässä. Niin kova hinku oli lähteä, että satavarmasti vannoin pysyväni poissa. Eräs tuttavani kysyi minulta pois muutettuani aionko koskaan palata Kotkaan – siihen itsevarmasti vastasin.... ”Kuule, jos ikinä kuulet että oon muuttan tänne takas, ni saat toimittaa minut hoitoo”. Noh, onneksi hän ei muistanut sitä enää, joten saan edelleen kulkea vapaalla jalalla asuttuani täällä kiirastorstaista 2022 lähtien.
Asuin lähes 34 vuoden ajan Uudellamaalla kolmella eri paikka-kunnalla, mutta juureni ovat kuitenkin aina olleet tässä kauniissa pikkukaupungissa... Murre pysyi kotkalaisena ainakin pääosin, vaikka miästä tuli melko nopeasti mä ja käet olivatkin lintuja käsien sijaan. Viihdyin hyvin kaikissa kodeissani, mutta nuo paikkakunnat jäivät vieraiksi. Työmatkat pitenivät vuosien mittaan ja lopulta ajoin moottoritietä päivittäin jo toista sataa kilometriä. Samalla nuo asuinpaikkani muuttuivat minulle nukkumalähiöiksi.
Vannomatta siis paras – koti-ikävä iski ja juurettomuus alkoi käydä raskaaksi. Koronapandemia järkytti ja muutti maailmaa, mutta minulle se muodostui siunaukseksi vaikka taudin sairastinkin. Koronan vuoksi etätyöskentely yleistyi, joten irtauduin myös työyhteisöstäni tuon kahden vuoden aikana. Siitä alkoi suuri elämänmuutos melkoisella vauhdilla. Päätös kotiinpaluusta oli kytenyt jo pitkään ja nyt oli tullut sen toteutuksen aika. Uusi koti löytyi nopeasti ja vanhakin meni kaupaksi. Etätyöt jatkuivat muutaman kuukauden ja elämä oli taas mallillaan. Olin palannut juurilleni!
Kaikkein suurin asia tässä ei kuitenkaan ollut paluu synnyin-kaupunkiin vaan se, kuka prosessia johti. Ilman Jumalan käden ohjausta olisin varmaan vieläkin moottoritiellä. Vaikka olin haikaillut muuton perään jo vuosia, sen toteuttaminen olisi voinut jäädä rohkeuden puutteessa. Yhtäkkiä ovet alkoivat aueta ja minulle valmistettiin tie, jota kulkea. Olen tullut siihen tulokseen, että Jumala päätti ottaa ohjat käsiinsä ja palauttaa minut juurilleni, kun en itse saanut sitä tehtyä. Siitä olen kiitollinen.
Tässä juuritarinani typistettynä versiona.
Nyt odotan jännityksellä, miten kasvuni juurista jatkuu ylöspäin.....
Ihanaa että olet täällä kotkassa 👍
VastaaPoistaHihhih, niin minustakin!
Poista