No niin, nyt ollaan taas siinä vaiheessa, kun päivät vähitellen lyhenevät. Jotkut sanovat, että kesä loppuu juhannukseen, jolloin linnutkin hiljenevät. Tänä vuonna kesäpäivänseisaus oli jo torstaina 20.6.2024 tarkalleen klo 23.50. Tänään tätä kirjoittaessani on lauantai 13.7.2024.
Kotkassa aurinko nousi tänään 4:11 ja laskee 22:24 – päivän pituus on siis 18 tuntia 13 minuuttia (tämän tiedon googlasin). Pimeä tulee 23:59, joten mukavan pitkään saamme ihailla pilvien koristamaa auringonlaskua Minusta onkin tullut oikea auringonlaskun fani, se kun näkyy keittiön ikkunastani todella upeasti. Vai mitä sanotte...?
klo 21.25
klo 22.42
klo 22.45
WAU!
Valo on ihmeellinen energian lähde, joka piristää kummasti ja lisää jaksamista. En käytä kesälläkään aurinkolaseja, koska haluan imeä päähäni (lue: mieleeni) jokaisen valonpisaran. No noita auringonlaskuja ihaillessani ne tosin usein olisivat tarpeen, niin kirkkaasti laskeva aurinko välillä porottaa. Onneksi meille on annettu silmäluomet (tässä joku aika sitten huomasin, että osaan räpyttää silmäluomia vuorotellen; näyttää muutes melkoisen hauskalta ellei sitten kerrassaan pöllöltä).
Pyrin hyödyntämään luonnonvalon niin hyvin kuin pystyn. En halua nukkua pitkään ja tuhlata aamupäivää pötköttelyyn, sisäisestä kellosta on onneksi hyötyä tässä. Joskus se tosin herättää jo auringonnousun aikaan tai jopa ennen sitä. Illat tuppaavat usein venymään puoleen yöhön, mikäli en ole aikaisen herätyksen vuoksi nukahtanut olohuoneen nojatuoliin (jolloin kesäinen auringonlasku saattaa jäädä näkemättä.....).
Nyt tuntuu hurjalta ajatus elokuun pimeistä illoista, nehän lähestyvät joka päivä. Onneksi kesä jatkuu vielä silloinkin antaen meille pehmeän laskun tulevaan syksyyn. Usein ihmettelen, miten yötyötä tekevät jaksavat pitkän ja pimeän talven aikana valvoa yöt. Toki he voivat nukkua päivällä, mutta silloin he menettävät luonnonvalon. Ei kyllä onnistuisi minulta, kun nukkuminen muutenkin sujuu nykyään vähän miten sun sattuu.
Luonnon valo on annettu meille lahjana, mutta sitä täydentävät ihmisen keksinnöt. Tulta on opittu käyttämään valon lähteenä ja ammoisista ajoista. Meillä on kotona ollut ainakin öljy-, paristo- ja sähkölamppuja, ja taisi joskus olla myös sellainen kaasupulloon liitettävä valaisin. Muistan myös kattoon ripustettavan aika kookkaan lampun, jossa polttoaineena oli ”tenua” tai jotain vastaavaa. Lampussa oli sukka, joka valaistui ja joskus jopa leimahti tuleen, joten sen sytyttäminen oli aina jännittävä tapahtuma.
Valo antaa meille turvaa pimeinä aikoina. Erittäin tärkeitä ovat olleet majakat, jotka opastavat merenkulkijoita (kai niitä käytetään vieläkin, vaikka tutkajärjestelmät ovat kehittyneet hurjasti). Tässä kuva Kotkan Katariinan meripuistossa esillä olevista Itäisen Suomenlahden majakoiden pienoismalleista. Kannattaa käydä tutustumassa niihin myös iltapimeällä, kun niiden valot loistavat kirkkaina.
Valo ei aina ole silmin nähtävää kirkkautta, vaan se voi loistaa myös sisällämme.
🎶🎶🎶
Tule iloon, tule valoon, tule Kristuksen rakkauteen!
Hän avun tuo sydämen paloon ja hoitaa sua hiljalleen.
Tule iloon, tule valoon, Jeesus kotiin sua niin odottaa.
Anna Henkensä puhaltaa taloon ja huoneita tuulettaa.
Tule voimaan, tule rauhaan, tule Jeesuksen tuntemiseen!
Vaikka ylläsi myrskytkin pauhaa, Hän siunaa sua uudelleen.
Tule voimaan, tule rauhaan, kuule Herraasi rakastavaa.
Kerää helmiä siunausten nauhaan, ne sinua kannattaa.
Tule valoon, tule iloon, tule Jeesuksen rakkauteen!
Tule taivaisen auringon kiloon, se valon tuo sydämeen.
Tule rauhaan, tule voimaan, tule Kristuksen tuntemiseen!
Käy sydämessäs karkeloimaan, Hän oottaa sua vierelleen.
Käy sydämessäs karkeloimaan, Hän hoitaa sua hiljalleen.
Käy sydämessäs karkeloimaan, Hän siunaa sua uudelleen.
Taina Blumen - 11.3.2019 syntyneen laulun sanat
Raamattu, Psalmi 119, jae 105 Raamattu kansalle:
Sinun sanasi on jalkojeni lamppu ja valo minun polullani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti